Kielet

Suomi

Vesivoimaa: Jytä-festivaali ja Porispere

 

Jytä-festivaalilla soitettiin ns. kultaista nuoruutta. Lauteilla fiilistelivät muiden muassa Raittis-veljekset ja Agents, joiden tahdissa Käkriäisen muori survoi rollaattorilla menemään nuttura vinossa. Meininki oli kerrassaan leppoisa ja ihmiset hyväntuulisia, sillä kesäinen kelikin oli vahingossa osunut sellaiseksi, että sortsit jalassa ja t-paita päällä tarkeni. Iäkkäämmillä oli toki vielä villahousut.

 

Jytä-festarin lopuksi siirryttiin K50-diskoon ja Einin säestyksellä keinahdeltiin seitsemänkymmentälukua. Kerrassaan mahtavuutta!

 

Onneksi nuoruuteen ja keinahteluihin ei tarvinnut lähteä täysin selvin ajatuksin, sillä juhla-alueen Whisky Barissa anniskeltiin rohkaisuksi naistaväkevämpää - ehtaa elämänvettä, uisge beathaa. Oli suoranainen ilo seurata, kuinka ikänestoreiden silmään kehkeytyi pilke ja jalan poljento vahvistui, sottiisinsekaiset nuoruusromanssit palasivat ajatuksiin.

 

Jytä-festivaali oli sen verran HC-tapahtuma vesikauppiaan katsoa, että oli siirryttävä päivän kestävälle akkujenlataushuilille, jonka jälkeen rypistettiin Porisperen rokimpi viikonloppurysäys.

 

Jälleen oli ilo ylimmillään. Festarin ensimmäinen näkönautinto tuli jo konserttialueen portilla, kun vanttera kaljupää kaatoi litran sianverta päähänsä ja hieroi sen ylävartaloonsa. Ilma huokui kesäistä erotiikkaa!

 

Rokken rolli pauhasi kolmella lavalla, oli suomalaista ja ulkomaista punkkia, härmärokkia, raskaampaa rautalankaa, kasariträssiä ja paikallisia pumppuja. Hyvä setti kokonaisuudessaan, melkein kaikille jotakin.

 

Ja me pojat myytiin melkein kaikille "vettä".

 

Niin makaat kuin petaat - porilainen futon-patja, sillai kai iha pikkuse kova!