Kielet

Suomi

Tynnyrit ja viski

tynnyri, vys, bob barley, glenfiddich, balvenie, bpf

Lokimerkintä: Bob Barley 20.5. klo 18.00
Teema: Tynnyrien salaisuudet
Tynnyrissä Petteri Hakkarainen

 

Helsingin ydinkeskustan viskipyhätössä vietettiin toukokuun lopulla puiseva hartaushetki. Vanhurskaan hyminän kohteena olivat edesmenneet tynnyrit, jotka omaan napaansa tuijottamatta luovuttavat itsestään kaiken meidän syntiemme puolesta ja niiden anteeksipyytämiseksi, -antamiseksi ja -saamiseksi.

 

Iltahartauden virret olivat numeroiltaan:

  • Glenfiddich raakatisle 68,5 %
  • The Balvenie 15 YO Single Barrel (10779) 47,8 %
  • Glenfiddich Reserve Cask 40 %
  • The Balvenie 16 YO Triple Cask 40 %
  • Glenfiddich 14 YO Rich Oak 40 %
  • Glenfiddich 22 YO Ceron (tynnyrinäyte) 57,4 %
  • Naapuripitäjän New Spirit 5 kk 63,5 %

 

Hartaushetken perustavana ideana oli varsinaisiin virsiin tutustumisen ohella jutustella viskin tammisen säilytysastian roolista lopputuotteen tuoksu- ja makuaromien taustalla. Suoritusjärjestyksen mukaisesti tutustuttiin tynnyröinneissä seuraaviin toteutuksiin:

  • Ei tynnyrikypsytystä
  • Traditional American Oak
  • Sherrytynnyri
  • Ensimmäisen ja toisen täyttökerran boubon sekä sherrytynnyri
  • Bourbon sekä amerikkalaisen ja eurooppalaisen uuden tammitynnyrin jälkikypsytys
  • Ceron-viinitynnyri
  • Bourbontynnyri

 

Kypsytystynnyrin vaikutus viskin makuun on n. 60-70 % luokkaa. Aromeihin ja kypsymisnopeuteen vaikuttavat pääasiallisesti käytetty tammilaji, tynnyrissä aiemmin ollut neste, tynnyrin koko sekä tietenkin varastointiolosuhteet. Valtaosa viskin kypsyttämisessä käytetyistä tynnyreistä on entisiä bourbontynnyreitä. Toinen yleisesti käytetty tyyppi on sherrytynnyri. Viimeistyssä käytetään nykyisin jonkin verran täysin uusia tammitynnyreitä ja viimeaikoina tynnyreiden kirjo on laajentunut erilaisten viinitynnyreiden käyttämiseen. Tekipä joku hurja taannoin kypsytyskokeilun entisessä silakkatynnyrissä - siitä ei tullut jymymenestystä - mutta viskimarkkinat ovat tällä hetkellä sen verran kuumat, että kaikenlaisia virityksiä on yritettävä, jotta aromiprofiiliin saadaan jotakin uutta ja erilaista.

 

Tynnyrien vetoisuudessa on valtavasti vaihtelua. Pienin tietämäni viskituotannossa käytettytynnyri on Tuthilltownin tislaamon 11-litrainen. Isoimman tynnyrikoon määrittää laki, esimerkiksi Skotlannissa se on 700 litraa. Mitä pienempi kypsytystynnyri on kyseessä, sitä suurempi makuvaikutus sillä on lopputuotteeseen. Pienemmässä tynnyrissä tuote siis ”kypsyy” nopeammin. Vastaavasti enkelhahmoille haihtuva prosentuaalinen osuus on pienessä tynnyrissä suurempi.

 

Eri tynnyrityyppien viskejä yhdistettäessä käytetään yleensä ns. marrying tun -tammisammioita, jotka ovat vetoisuudeltaan muutamasta tuhannesta kymmeniin tuhansiin litroihin. Nykypäivän nopeimmissa tuotantoprosesseissa voidaan sekoittaminen tehdä teräksisissäkin astioissa, mutta sellaisista asioista ei välttämättä haluta tehdä isompaa numeroa. Naittamisessa viskien annetaan ”tutustua toisiinsa” yleensä muutamasta viikosta puoleen vuoteen ennen virallisten hääkellojen kalinaa eli pullotusta.

 

Balvenien käyttämä Traditional Amerikan Oak lienee bourbontynnyreiden laudoista uudelleen kasattu isompikokoinen tynnyri, sillä 350 pullon tuote-erä 15 vuoden kypsytyksen jälkeen edellyttää noin 350 litran alkuperäistä vetoisuutta.

 

Reserve Caskissa on käytetty pelkästään tislaamomestarin huolellisesti valitsemia sherrytynnyreitä. Viittaus hivenen normaalia suurempaan ”huolellisuuteen” on perusteltua, koska tuotteella ei ole ikämerkintää, mutta toki kyseinen huolellisuus kattaa koko tuotantoprosessin. Silti pieni romantisointi henkilökohtaiseen käsivalintamenetelmään luo positiivisemman mielikuvan.

 

Triple Caskissa myös on tehty tarkkaa tynnyrivalintaa ensimmäisen ja toisen täyttökerran bourbontynnyreillä sekä lirautettu mukaan loraus sherrykypsytettyä tuotetta. Aromimaailman puolella kyseinen toteutustapa hakee lopulliseen tuotteeseen bourbontynnyrin makeutta, vaniljaisuutta ja toffeisuutta sekä sherrytynnyrin mausteisuutta ja hedelmäisyyttä, yleisesti voisi ajatella tavoitteeksi monimutkaisemman kokonaisuuden saavuttamisen.

 

Rich Oak on viskimarkkinoilla todellinen harvinaisuus. Tuotteen tynnyri-ideointi perustuu bourbonkypsytyksen jälkeen täysin uniikkiin viimeistelyyn, jossa osa viskistä siirretään uudesta amerikkalaisesta tammesta tehtyihin tynnyreihin ja osa uudesta eurooppalaisesta tammesta tehtyihin tynnyreihin. Viimeistelyaika on muutaman viikon kestoinen, minkä jälkeen kolmesta komponentista sekoitetaan lopullinen tuote ja laimennetaan pullotusvahvuuteen.

 

Ceronin tarina on suorastaan legendaarinen. Glenfiddichin varastokapasiteetti on maailman suurin, liki miljoona tynnyriä tällä hetkellä. Varastoreskontra ei mahdollisesti ole täysin reaaliaikainen, sillä pari vuotta sitten varastosta löytyi muutama 22 vuotta kypsytetty viski. Unohtuneita kokeiluja kuulemma – ja hyvä niin, sillä Viskin Ystävien Seuralaiset pääsivät tämänkin kokemaan! Toinen oli entinen rommitynnyri ja toinen makea ceron-viinitynnyri.

 

Virsiä hoilattiin hyvässä ja yhteisessä ymmärryksessä. Sopivissa kohdin noustiin ylös, painettiin pää alas ja ristittiin kädet. Sitten nuuhkaistiin ja maistettiin aromeja. Hyviä ja varsin hengellisiä olivat! Amen.