Kielet

Suomi

Irlantilainen kattaus Joensuussa

Kulman Tasting ja Viskin Ystävien Seura käynnistivät vuoden järjestämällä seitsemän eri viskin makumatkan ja koulutustilaisuuden irlantilaisen viskin maailmaan. Tastingissa käytiin kattavasti läpi kaikki irlantilaisen viskin tyylilajit, tutustuttiin viskinvalmistusprosessiin ja viskinvalmistuksen monivaiheiseen historiaan saarella ja Irlannin viskintuotannon nykypäivään ja toimiviin tislaamoihin.

 
Irlanti on perinteisesti tunnettu kolmeen kertaan tislatuista, puhtaista, pehmeistä ja hedelmäisistä viskeistä, joista ei savua löydy. Illan ensimmäinen tuote oli osallistujille perin tuttu perussekoite, Jameson Irish Whiskey, joka edustaa klassista irlantilaista parhaimmillaan: kevyen raikas mutta samalla öljyisen tukeva ja hedelmäinen, loppumaun osalta vaniljainen ja makean pähkinäinen sekä hieman pistävä ja terävä nuori blended-viski.
 

Jamesonin siivittämänä tutustiin Irlannin tuhatvuotiseen viskihistoriaan: Irlanti on tislatun viljan eli viskin synnyinmaa, joka antoi myös juomalle nimen – gaeliksi uisge – joka kehitti tislaustaitoa ja välitti sen myöhemmin Skotlantiin. Viskinvalmistuksen historia on varsin monivaiheinen Irlannissa ja käännekohdat hyvinkin dramaattisia, kuten Irlannin itsenäisyystaistelu tai kieltolaki, jolloin kysyntä romahti.

 
Illan kattaus sisälsi peräti kolme erilaista sekoiteviskiä. Tullamore Dew’n 12-vuotias Special Reserve havainnollisti, miten ikä ja pidempi kypsytysaika tuo perussekoitteeseen syvyyttä ja täyteläisyyttä. Kypsytys tapahtuu sekä bourbon- että sherrytynnyreissä, ja sherryn vaikutus ilmeni makeana pähkinäisyytenä. Hennon maltainen juoma, josta löytyi myös paahtoleipää sekä sitruunan ja vaniljan raikkautta. Perussekoitteen lisäksi pääsimme maistamaan Jamesonin lippulaivatuotetta Rarest Vintage Reserveä, joka tarjoili syvää ja täyteläistä hedelmää, mausteisuutta, briossia ja suklaata.

 
Irlantilaisen viskin tyylit voidaan jakaa viljaraaka-aineiden tai tislaustavan perusteella kolmeen ryhmään: ainoastaan mallasohrasta valmistettu mallasviski, mallastetun ja mallastamattoman ohran sekoituksesta valmistettu pot still -viski ja mallastamattomista viljoista tislattu jyväviski. Pot still -viski tislataan aina kolmeen kertaan, mallasviski joko kahdesti tai kolmesti ja jyväviski syntyy jatkuvatoimisessa kolonnitislaimessa. Yleisin viskityyppi on kuitenkin sekoite- eli blended-viski, mutta tastingin parasta antia oli päästä maistamaan vertaillen näitä viskilajeja myös sellaisenaan.
 

Jyväviskiä edusti Cooleyn tislaamon 8-vuotias Greenore, joka on tislattu 93-prosenttisesti maissista kolonnitislaimessa ja kypsytetty bourbontynnyreissä. Viskistä löytyi bourbonvaniljaa, maissimaista makeutta, mausteisuutta ja sitruunaista raikkautta yleisvaikutelman ollessa kevyt ilman maltaista runkoa.

 
Kattauksen mallasviskinä toimi Bushmillsin täyteläinen 16-vuotias ”Triple Wood”, joka on kypsytetty bourbon-, sherry- ja portviinitynnyreissä. Makukirjo koostui hedelmäisyydestä, bourbonin vaniljasta ja mausteisuudesta, sherryn kuivatuista hedelmistä sekä pähkinäisestä suklaasta.
 

Irlannin uniikkia single/pure pot still -viskityyliä tastingissa edusti 12-vuotias Redbreast. Tämä perinteinen viskityyli syntyy mallastetun ja mallastamattoman ohran seoksesta, ja juuri mallastamaton vilja tekee viskin mausta ja suutuntumasta hyvin erilaisen ja omintakeisen: pot still -viski on hyvin täyteläinen, raskas ja öljyinen mutta kuitenkin silkkisen pehmeä; sherrytynnyrien vaikutus tuntuu selkeästi; hedelmää, joulukakkua ja syvyyttä sekä vahvaa mausteisuutta.
 

Illan päätteeksi maisteltiin toinen erikoisuus, turpeinen mallasviski Connemara. Vertailu Skotlannin länsirannikon turpeisiin viskeihin oli väistämätön: jodimaisuuden sijaan irlantilainen turve antoi hyvin hedelmäisen ja makean suutuntuman ja tuote kaivannee lisää ikää.
 

Irkkuilta tarjosi tuhdin kattauksen erilaisia viskejä, viljalti tietoutta vihreän saaren juomista ja historiasta sekä aktiivista keskustelua. Se myytti, että kaikki irlantilaiset viskit maistuvat samalle – kevyitä, hedelmäisiä, kolmeen kertaan tislattuja – tuli samalla kumotuksi ja juomien sävyerojen kirjo yllätti. Tastingin kruunasi siirtyminen alakerran Cornerin viskibaariin oikeaoppisesti valmistetun Irish Coffeen äärelle. Viskin Ystävien Seura kiittää!